Tuotantojohtaja Ilkka Köntti löytää yhtymäkohtia maatilan pitämisen ja metsäliittolaisen toiminnan välillä. Hän sanoo, että Suomi tarvitsee yrittäjähenkistä ajattelua.
Juttu on julkaistu Viesti-lehden numerossa 4/2025.
Teksti: Ilkka Luukkonen. Kuvat: Mika Ankkuri
Metsä Groupin puunhankinnan tuotantojohtajana aloitti syyskuun alussa Ilkka Köntti, 44. Hän vastaa puunhankinnan ja metsäpalveluiden tuotantotoiminnan johtamisesta, resurssienhankinnasta, puunkorjuusta, metsänhoitopalveluiden toteuttamisesta sekä
puutavaran ja puuenergian kuljetuksistaasiakkaalle asti.
Köntillä on takanaan 20 vuoden ura metsäalalla. Hän kertoo äskettäin katsoneensa tätä lukua ja ihmetelleensä, että onko siinä virhe, vastahan hän valmistui metsänhoitajaksi yliopistolta. Työelämän muutoksia mahtuu näihin vuosiin, ja uransa alussa Köntti ehti
vielä nähdä vanhan puunhankinnan maailman: ajettiin ”hulluja määriä” kokouksiin, palattiin väsyneenä kotiin ja aamulla aloitettiin sama uudelleen. ”Nyt istutaan Teamsissa kahdeksan kokousta päivässä ja ihmetellään, milloin tavataan ihmisiä.”
Työkokemusta sahoilta ja muilta kilpailijoilta kerryttänyt Köntti on ollut Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2021 lähtien. Tuotantojohtajan toimeen valmensi paitsi piiripäällikön tehtävä, myös liikkuva rooli puunhankinnan projektipäällikkönä kehityshankkeiden parissa. ”Tässä työssä on tärkeää tuntea yrittäjäverkosto henkilökohtaisesti. Kehitämme toimialaa yhdessä ja yrittäjissä on valtavasti kehitysvoimaa. Metsä Groupin rooli urakanantajana on vapauttaa tilaa tälle voimalle.”
Juuri tällä hetkellä metsäteollisuudessa eletään vaikeaa aikaa, mutta Köntti sanoo, että Metsä Group haluaa pysyä hyvänä kumppanina myös läpi muutosten. ”Nyt on tehostamisohjelman aika, ja se valmentaa meitä siihen, että olemme hyvässä kunnossa kun kysyntä vetää ylöspäin.” Hän sanoo, että säästöohjelma tarkoittaa ennen kaikkea korjaavia toimia tuottavuuden parantamiseksi. ”Vain korkean tuottavuuden kautta voidaan saavuttaa tehokkuus yksikkökustannuksissa. Sama lääke toimii myös työvoimahaasteeseen, koska jos töitä on tasaisesti, on olemassa peruste panostaa
uusien työntekijöiden kasvattamiseen yrityksissä.”
Uusien kuskien löytämiseen tähtäsi Pro Kuljettaja -hanke, jonka vetovastuu antoi Köntille hyvän näköalan metsäalan työvoima- ja koulutuskenttään. ”Työnantajan kannettavaksi jää tulevaisuudessa yhä isompi vastuu ammattilaisten kouluttamisesta. Metsä Group haluaa tukea yrittäjäkumppaneitaan siinä, että luodaan rakenteita ottaa uudet tulijat avoimesti vastaan, perehdytetään ja sitoutetaan alalle. Pidetään huolta siitä, että meille halutaan tulla töihin.”
Könttiä on työkavereiden keskuudessa tituleerattu lempinimillä ”virallinen toisinajattelija” ja ”aito talonpoika”. Ensimmäinen viittaa haluun kehittää asioita yrittäjämäisellä otteella. Toinen viittaaperinteiden kunnioittamiseen, ja se pitää paikkansa myös kirjaimellisesti, koska hän pitää maatilaa Ikaalisissa.
”Köntti-niminen tila Ikaalisissa on ollut maakirjoissa jo 1500-luvulla. Olen oman sukuni viides isäntä tilalla ja seinällä roikkuvista kuvista minua katsovat edeltäjäni. Vanhempani ovat antaneet minun löytää urani elämässä, ei minua ole tähän pakotettu, olen itse halunnut olla edeltäjieni katseen arvoinen.” Sukupolvenvaihdosta (spv) suunniteltaessa vuonna 2006 näytti siltä, että tila jäisi etäältä hoidettavaksi harrastukseksi. Spv-asiantuntija antoi lausunnon, jonka mukaan ”ei kannata, mieti jotain muuta suuntaa elämääsi”. ”Ikinä en ole yhtä kovaa motivaatio buustia saanut kuin oli se lause. Ajattelin
että näinhän tämä ei mene. Sitä spv-asian tuntijaa ei sitten enää näkynyt, vietiin itse prosessi läpi. Tila on kasvanut siitä lähtien moninkertaiseksi ja tuonut mahdollisuuden myös meidän nelihenkiselle perheelle kiinnittyä tänne asumaan.”
Kotitilan pitämisestä löytyy yhtymä kohtia Metsä Groupiin. Hänestä tuntuu, että täälläkin menneet polvet katsovat työhuoneen seinältä. ”Kunnioitan syvästi Metsäliitto Osuuskuntaa ja sen ylisukupolvista historiaa. Haluan kaiken toiminnan keskeltä aina nähdä Metsäliiton ytimen; haetaan suomalaisesta metsästä puuta, viedään se maailmalle ja tuodaan rahaa takaisin.” Köntti sanoo, että Suomessa tarvitaan yrittäjämäistä ajattelua enemmän kuin pitkään aikaan. ”Tulevaisuudenusko toimii kaiken pohjana. Vaikeina hetkinä näen aina mahdollisuuksia sen sijaan, että ajattelisin, että kaikki on mennyttä.”
Vapaa-aikanaan Köntti retkeilee lastensa kanssa pohjoisen erämaissa, jonne kännykän kenttä ei yllä. Harrastuksiin kuuluu myös kestävyysurheilua, suunnistusta ja pianonsoittoa. Muuten Köntti sanoo rentoutuvansa tekemällä töitä. Taannoin hän kävelikylän huoltoaseman kahvilaan likaiset haalarit päällä ja kasvot mudassa, pellolta
kiviä noukkineena. Huoltoaseman pitäjä ihmetteli, että eikö maisteri jo luovu noin raskaista töistä. ”Vastasin, etten selviä kynähommista, jos en välillä tee tällaista.”