Papinahon matka yrityksen ensimetreiltä 2020-luvulle
Papinahon perheyritys perustettiin vuonna 1955, jolloin toiminta alkoi monipuolisempien kuljetusten, kuten maidon ja soran parissa. Vuosien saatossa kuljetettava kuorma vakiintui puupuolelle ja tänä päivänä yritys keskittyy puutavara- ja energiapuun kuljetuksiin. Papinahon toiminta pyörii 12:n auton voimin ja kasvu on pidetty maltillisen hallittuna.
Isän rekan kyydistä toimitusjohtajaksi
Yrittäjä Erkko kasvoi lapsuutensa isänsä kyydissä. Päiväkodin sijaan poika matkasi isänsä mukana aina lastauspaikalta kuorman purkuun. Aikaiset aamut tulivat tutuksi ja kotiin saavuttiin usein vasta pimeän tultua. Nämä lapsuuden kokemukset ja isän opissa oleminen olivat myös niitä vetovoimatekijöitä, joiden ansiosta Erkko itse päätyi alalle.
Yrittäjän oma työpäivä on vuosien saatossa muuttunut säännöllisemmäksi ja nykyään Erkko keskittyy enemmän toimistotyöhön, tausta-asioiden selvittämiseen, olosuhteiden parantamiseen, asiakasyhteydenpitoon ja kaluston huoltoon sekä uusimiseen. Jatkajan viittaa Erkko ei sovittele lastensa harteille. Jos jälkipolvi kokee alan omakseen, ovat he enemmän kuin tervetulleita seuraamaan isänsä jalanjäljissä, mutta siihen rooliin ei lapsia pakoteta. Toistaiseksi Erkon vanhin tytär on ollut avustamassa toimistotehtävissä ja tyttären lähtiessä opiskelemaan, johdon assistentin paikalle on jo kotona nuorempi sisko valmiina. Aika kuitenkin näyttää löytääkö joku lapsista itsensä isänsä työn ja perheyrityksen jatkajana.
Kuljetusalan haasteet ja tulevaisuus
Alan haasteiksi Erkko listaa työn epäsäännöllisyyden ja ennakoimattomuuden sääolosuhteiden osalta. Myös jatkuvasti muuttuvat olosuhteet, henkilöstön johtaminen vaihtuvassa ympäristössä ja valtion tieverkon heikkenevä kunto haastavat tekemistä. Mennyt leuto talvi ja sen vaikutus energiapuun heikkoon kysyntään on aiheuttanut myös haasteita viime aikoina.
Tulevaisuuden osalta Erkko toteaa, että kuljetusalaa tarvitaan aina, sillä tavara on aina ”väärässä paikassa väärään aikaan”. Hän myös uskoo puun arvostuksen ja puuhun pohjautuvien innovaatioiden kasvuun. Liikennevälineiden käyttövoimat tulevat ajan saatossa muuttumaan kun siirrytään fossiilista polttoainesta vetyyn ja sähköön, mutta puutavara-autoissa, jotka toimivat haastavassa maastossa, kehitys on hitaampaa. Suomi pitkien etäisyyksien maana tarvitsee jatkossakin kumipyöräkuljetuksia eikä esimerkiksi rautatieverkosto tule koskaan syrjäyttämään kuljetusalaa.
Työyhteisö, hyvinvointi ja työturvallisuus
Kysyttäessä työyhteisöstä, Erkko toteaa, että heillä on hyvä henki, pitkät työsuhteet ja työntekijät sitoututuvat yrityksen arvoihin. Kuljettajan arki on osittain yksinäistä, mutta nykyteknologia mahdollistaa myös yhteisöllisyyden.
Yrittäjä pyrkii järjestämään koko porukan yhteisiä tapahtumia pari kertaa vuodessa. Työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan mm. terveysvakuutuksin ja tarjoamalla lakisääteistä minimitasoa paremman työterveyshuollon. Lisäksi hyvinvoinnista pidetään huolta myös työsuhde-etusetelein.
Suurimpia muutoksia vuosien varrella ovat olleet tiukentuneet turvallisuusmääräykset. Nämä Erkko näkee positiivisena ja kaikkien alalla toimivien turvallisuutta edistävänä asiana.
Mistä tunnistaa hyvän kuljettajan?
Hyvän kuljettajan ominaisuuksiksi Erkko listaa oma-aloitteisuuden, ajoneuvon ja laitteiston tuntemuksen, kyvyn toimia itsenäisesti, turvallisesti ja tehokkaasti, riskienhallintataidot, ahkeran ja työtä pelkäämättömän asenteen sekä joustavuuden työajoissa.
Rekrytointi ja mitä ottaa huomioon työnhakijana?
Erkko kertoo, että heillä uusia työntekijöitä etsitään pääasiassa suorilla kontakteilla. Työnhakijalta vaaditaan tarvittavat ajokortit ja peruskokemusta ison auton ajamisesta. Uudet kuljettajat aloittavat usein helpommista siirtokuljetuksista ja etenevät nosturiautojen käyttöön koulutuksen ja kokemuksen kautta. Halukkuus oppia on avainasemassa.
